Luonto inspiroi runoilemaan…

Huuruinen taivaanranta kannattelee

hiljaisuutta jossain kauempana

Jäniksen jäljet

havunneulastupsut

Olen läsnä.

Puuterinen pehmeys,

vaiteliaan valkoinen lumi.

 

***

Yllä oleva runo syntyi yhteistyön tuloksena ja luonnon inspiroimana Seikkailutalon rantamaisemissa Kallahdessa. Ensin jokaiselle osallistujalle annettiin tehtäväksi olla hetki itsekseen talvisella meren rannalla, mukanaan paperia ja kynä. Tarkoituksena oli katsella, kuunnella, haistella ja tunnelmoida näkyvää maisemaa ja yksityiskohtia. Jokainen kirjoitti paperille muutamia sanoja, joita näkymä heissä herätti, substantiiveja, adjektiiveja ja verbejä. Sen jälkeen kokoonnuttiin yhteen ja työstettiin sanat runoiksi, joissa tavoitettiin hetken olemus. Innostava ja hauska harjoitus!