Kuka kuumentaa kovalevyäsi?

Elektroniikkajätteen dumppaaminen kehitysmaihin on ollut viime päivinä laajasti mediassa esillä. Silminnäkijä esitti dokumentin Kuolleen koneen kirous, miten eurooppalainen e-jäte myrkyttää afrikkalaisia. Eettisen kaupan puolesta -järjestö julkaisi Anna Härrin tutkimuksen Kaukainen kaatopaikka  -E-jätteen matka Suomesta kehitysmaihin.  Julkisuuteen tuli myös, että tulli on saanut kiinni Suomesta Afrikkaan lähdössä olleita kontteja pullollaan e-jätettä.

Elektroniikkajätettä syntyy maailmassa joka vuosi yhä enemmän ja enemmän.  Vaikka teknologia kehittyy, laitteiden käyttö vähenee. Elektroniikkalaitteet sisältävät usein sekä arvokkaita että vaarallisia metalleja ja aineita. E-jätteen kierrätys on kallista ja vaativaa. Käsittelyn vaativuus saa länsimaalaiset toimijat siirtämään käsittelyn kehitysmaihin, joissa lainsäädäntö ei ole yhtä tiukka tai sitä ei noudateta ja käsittelyyn on saatavilla runsaasti halpaa työvoimaa. Käytännössä e-jätettä “kierrätetään” käsin purkamalla ja polttamalla.

Eet­ti­sen kau­pan puo­les­ta -jär­jes­tön jul­kai­sus­sa E-jätteen matka Suomesta kehitysmaihin arvioidaan, että Suomessa elektroniikkajätettä syntyy 90 000-106 000 tonnia vuodessa eli noin 20 kg jokaista suomalaista kohden. Kuitenkin vain noin puolet e-jätteestä päätyy viralliseen kierrätysjärjestelmään.

Myös Suomesta kuskataan e-jätettä kehitysmaihin.Usein tavara määritellään käytetyksi elektroniikaksi, vaikka todellisuudessa se on käyttökelvotonta romua. Käytettyä elektroniikka ostetaaa pääasiassa yksityisiltä ja kierrätyskeskuksilta.  Onpa sitä jopa varastettu suurien elektroniikkaliikeiden kierrätyskonteista.

Meidän vanhat tietokoneemme, telkkarimme ja kännykkämme saattavat tälläkin hetkellä tupruttaa mustaa savua Afrikan taivaan ylle, saastuttaa vesistöjä ja maaperää, myrkyttää pieniä lapsia..

eu_maiden_elektroniikkajate_myrkyttaa_kehitysmaita_smf_article_mainkuva: tietokone.fi

Mitä kuluttaja sitten voi tehdä?

– käyttää elektronikkaa säästeliäästi ja pitkään

– viedä käytetyn elektroniikan isojen elektroniikkaliikkeiden kierrätyspisteisiin tai kunnallisiin kierrätyspisteisiin. Niiden pitäisi olla luotettavia.Lähimmän kierrätyspisteen voi katsoa täältä.

– vaatia elektroniikkalaitteiden edullista korjausta

– vaatia yritysten toimintaan läpinäkyvyyttä (yrityksillä ei ole velvollisuutta paljastaa yksityiskohtaisia vientitilastoja)